Luokittelematon

Tasoristeys.

13.10.2013, bQ

Kun lopettaa yrittämisen, alkaa onnistumisia tapahtua. Ainakin joissakin asioissa, mutta on vain yritettävä olla yrittämättä tehdä mitään vaikka se on vaikeaa. Kun tarpeeksi yrittää, saaden vain pettymyksiä, niin ei enää vain jaksa. Sitten oikealla avautuu ovi. Se ovi on mahdollisuus ja epäilyttävä, mutta siitä on vain kuljettava lävitse nähdäkseen mitä sen oven takana piilee. Ihan uteliaisuudesta. Se ovi johtaa huoneeseen/tilaan, jossa vähitellen avautuu ikkunoita. Ne ikkunat saavat aikanaan paljastamaan huoneen kokonaan. Alussa on pimeää ja huoneetta tunnustelee, oliko tämä hyvä idea astua tänne? Sitä menee virran mukana nähdäkseen mitä tapahtuu ja ne tulevat tapahtumat ovat niitä ikkunoita.

Päättääkseen mielipiteensä, on nähtävä huone/tila valossa. Joskus jo heti alussa on huono tunne tilasta, jolloin voi lähteä sulkien oven takanaan ja olla menemättä enää samaan paikkaan. Joskun on toisinpäin, ajatus jäädä tilaan pysyvästi tuntuu hyvältä. Sitten on kolmas vaihtoehto, missä uteliaisuus ja yritys pitävät henkilön paikallaan tilassa. Kulkien ovesta sisään, miltä tila tuntuu, ei aina osaa sanoa. Sinne jää kokeilemaan onneaan, oli tunteet millaiset tahansa, koska tunteita on kahdenlaisia, tai miljoonia, päätös on vaikea. Alussa voi olla mukavaa, sitten alkaa kaduttaa. Mutta sinne jää yhä, vaikka tahtoisikin kokeilla jos muita ovia olisi avautunut eikä tarvitsisi olla juuri tässä tilassa enää. Silti jää paikoilleen, yrittää nähdä huoneen/tilan luonnonvalossa. Kokonaisuudessaan. Siellä nurkassa voi yhä olla jotakin, mikä saa jatkamaan yritystä.

Tilassa muistaa kuitenkin ne muut tilat, joissa kävi. Joistakin saattoi jäädä ikävä, jota kaipaisi uuteen huoneeseen mutta mitä ei välttämättä saa. Sitten yrittää tasapainotella kahden välillä. On valittava joko-tai.

Kaksi ikkunaa on avautunut samalla viikolla. Harmi vain että eivät auttaneet asiaa yhtään, on vain astetta sekavammat ajatukset. Ei koskaan tiedä, montako ikkunaa avautuu. Paljonko niitä on ja missä tulee oma raja vastaan. Tilanteita ottaa vastaan siihen asti kunnes on palattava takaisin ja suljettava se ovi, kulkematta takaisin. Tai sitten jatkettava eteenpäin, samassa tilassa, vaatekaapin lävitse?  Tai jotakin.

… Tässä on jotakin järkeä.. Tai ainakin oli kun aloitin…
-bQ


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *